keskiviikko 23. kesäkuuta 2010

Osteopatiaa, akupunktiota ja outoja juttuja


Pitkään kestäneet selkävaivat saivat minut vihdoinkin tarttumaan tuumasta toimeen varaamaan itselle osteopaattiajan. En ollut koskaan moista kokeillut, joten mielenkiinnolla odotin mitä tuleman pitää. Yllätyksekseni osteopaattini ei ollutkaan ihan pelkkä osteopaatti vaan myös perinteisen kiinalaisen akupunktion antaja, joten hänen tapansa hoitaa oli ehkä hieman kokonisvaltaisempi kuin normaalisti, luulisin. Fysioterapeutin näkökulmasta tutkiminen ja hoito oli hyvin erilaista, enkä oikein edes tajunnut mitä tyyppi teki, vaikka ihan asiansa osaavalta vaikuttikin.

Hänen mukaansa olin aika lailla kiero koko tyttö, mutta lantiosta etenkin. Hän kävi minut läpi päästä varpaisiin ja joutui aukomaan ns. lukkoja aina niskasta lantioon saakka. No, tässä ei nyt sinäänsä ollut vielä mitään hassua, mutta sitten tulikin kummaa diagnoosia, jotakin vasemman munuaisen "kylmyydestä"... Hmmm. Ei kait siinä, en kuulemma saisi juoda kylmää vettä. Hieman hymyssä suin sieltä sitten lähdin, tosin selkä tuntui seuraavana päivänä paremmalta. Päätin myös olla avarakatseinen ja yritin vähentää jääkaappikylmän veden juontia. Jos ei muuta niin oikeassa oli siinä mielessä, että sitä haaleampaa vettä voi juoda kerralla paljon enempi.

Seuraavalla viikolla palasin rohkeasti vastaanotolle, koska osteopaattini halusi laittaa minulle vielä akupunktiota. Samalla hoidettiin myös mm. niskaa. Akupunktio ei suinkaan ole minulle vieras käsite, mutta kiinalainen akupunktio on. Länsimainen akupunktiohan hoitaa suoraa kipua ja kiinalainen meridiaanien kautta koko kehoa (tai jotain sinne päin). Ongelmakin löytyi tälläkertaa, vyömeridiaanini on kuulemma "tiukka" ja se kai jumittaa lantiota, mutta on myös este fyysisen ja tunnepuolen välillä. Voi kuulemma aiheuttaa mm. päättämättömyyttä. No okei, sen tunnistan itsessäni. :) Laitettiin siis neulat ja nyt sitten katsotaan löysääkö vyöni.

Niin tai näin, mielenkiintoinen kokemus ehdottomasti. Vaikka itse ajattelenkin asioita hyvin fyysisesti, on mieltäni aina kiehtonut jollakin tapaa myös kiinalainen katsontakanta. Ilman parempaa tietoa en siihen osaa kuitenkaan uskoa, mutta ajatuksena se on kutkuttava. Osteopaattinikin tuntui vähintään poppamieheltä "tunnustellessaan" energiavirtojani, mutta olisihan se jännää jos siitä olisikin apua. Jos me emme toimikkaan kuten fysiologian kirja opettaa, jospa meissä virtaakin qi.
Tiedä häntä, mutta jollakin tasollahan minä haluan uskoa, onhan selkäänikin tatuoitu yin ja yang.

sunnuntai 6. kesäkuuta 2010

Tanssii, tanssii...


Tänä kesänä ajattelin kokeilla omia kykyjäni taas uusilla tanssiin saroilla. Citydancen tarjoaa kesäkursseillaan jos jonkinmoista lajia myös aikuisille ja niinpä ajattelin kokeilla jotain ihan muuta tänä kesänä, nimittäin hip-hoppia ja discoa. Hip-hop tunnin ensimmäinen ongelma: ei ole sopivia vaatteita. Jumppavaatteitahan löytyy yllin kyllin, mutta jotenkin tiukat trikoot ei taida olla se ihan oikea tyyli. :) Kaikesta huolimatta tunnille päästiin ja kysyn vain miksi, miksi ihmeessä en ole koskaan tanssinut hip-hoppia??? Opettaja oli mahtava, biisit vanhoja kunnon hip-hop klassikoita ja tyyli tuntui mitä parhaalta. Pois kaikki salsan keinuvat lanteet ja flamencon kauniit kädet, hip-hopissa on munaa! So sad, että kurssi kestää vain 4 kertaa ja siitäkin joudun olemaan kerran pois. Ehkä syksyllä uudestaan jos vain aikataulut antaa myöten.

Samalla viikolla vaihdettiin myös ihan toisenlaiseen tyyliin, nimittäin disco danceen. Ei, se ei ollut Travolta-tyyliä. ;) Discossa on paljon tullut käytyä, mutta eipä ole tuollaista tanssia siellä koskaan näkynyt. Se oli vauhdikasta, fyysistä ja itsensä tunsi välillä melkoiseksi tonnikeijuksi. Hypyt ei ollut ihan mun juttu. Kivaa kuitenkin oli ja varmasti tavoite saavutetaan eli tarkoitus oppia käyttämään omaa kroppaa taas vähän uudella tavalla.