sunnuntai 27. marraskuuta 2011

Back to shape eli elämää synnytyksen jälkeen


Viime kerran jälkeen onkin tapahtunut melkoinen elämänmuutos. Pienoinen poikavauva syntyi 28.8.2011 ja sen jälkeen ollaankin vietetty ihanaa vauva-arkea eikä blogiaan ole ehtinyt päivittelemään. Nyt 3 kk synnytyksen jälkeen on aika katsastaa miten palautuminen on lähtenyt liikkeelle.

Elokuussa kirjoittelin kuinka odotin jo päästä takaisin liikunnan pariin. No eihän se tietenkään niin mennyt, että suit sait synnytyksen jälkeen heti täysillä liikkeelle. Elimistölle on pitänyt antaa aikaa palautua valtavasta muutoksesta ihan rauhassa. Heti aloitin kyllä kävelylenkit vaunujen ja koirien kanssa, mutta nekin oli alkuun lyhyitä ja rauhallisia. Ensimmäinen 2 kk treenaaminen koostuikin lähinnä kävelylenkeistä ja syvien lihasten treeneistä. Tärkeäähän on vahvistaa lantionpohjaa ja välttää kovia ponnistuksia, jotta lantionpohja ehtii palautua. Pitkillä peruskuntolenkeillä pyrin tekemään kuntopohjaa uudestaan ennen kovempia harjoituksia. Syysflunssaakin ehti olla tässä välissä, mutta nyt on pikkuhiljaa päästy jo normaalien treenien makuun. Zumbatreenit on kovat ensi kevättä varten ja salitreenitkin on taas käynnistetty. Ja vauvakin kanssa ollaan päästy jo harrastamaan, ollaan käyty äiti-vauva joogassa ja lihaskuntotunnilla.

Vatsalihasten tekemisestä synnytyksen jälkeen kysellään aina. Heti alkuunhan voi harjoittaa lantionpohjaa ja syviä vatsalihaksia, mutta suorat vatsalihakset vaativat enempi palautusaikaa. Suorat vatsalihakset kun siirtyvät pois keskilinjasta raskausmahan tieltä ja niiden täytyy palautua takaisin paikoilleen ennen kuin niitä saa treenata. Helppo tapa testata se on mennä selinmakuulle, laittaa sormet navan yläpuolelle ja nostaa ylävartaloa irti lattiasta. Jos vatsalihasten välinen rako on alle 2 sormea niin vatsalihaksia voi alkaa harjoittamaan.

Kyllähän tuo keskivartalo on joutunut kovimmalle ja varmasti kestää vielä kauan ennen kuin vatsalihasten kunto on sama kuin ennen. Muuten palautuminen on ollut aika hyvää. Raskausajan +15 kilosta on jäljellä n. 2 kg. Imetys on hyvä painonpudottaja. :) Kestävyyskunnon kanssa pitää myös vielä tehdä töitä, koska kovemmat treenit on päässyt aloittamaan vasta vähän aikaa sitten. Parin viikon päästä olisi kuitenkin ensimmäinen zumba-tunti vedettävänä ja odotan sitä innolla! Saapa nähdä kuinka siitä selvitään. :)

sunnuntai 14. elokuuta 2011

Raskaus ja liikunta, part 3



Rv 37+6, edelleen täällä palloineni. :) Aika siis kirjoittaa tämä viimeinenkin osa raskausajan liikunnasta, kohtahan se on jo ohi.

Liikunta raskauden viimeisellä kolmanneksella

Kuten täällä jo moneen kertaan on tullut todettua, liikunta raskauden aikana on hyvin yksilöllistä, myös viimeisellä kolmanneksella. Varmaa on kuitenkin se, että viimeistään tässä vaiheessa maha alkaa todella kasvamaan ja olo on ehkä aika kaukana keijukaismaisesta ja sen huomaa myös liikkuessa. Tärkeintä viimeisellä kolmanneksella on, että liikunta ei aiheuta ennenaikaisen synnytyksen riskiä. Eli jos liikunta lisää mm. kivuliaita supistuksia niin tahtia on ehdottomasti höllättävä. Muutenkin tässä vaiheessa ehkä tuntuu, että tahtia haluaa höllätä muutenkin. On tärkeä kuunnella omaa kehoa ja liikkua nautiskellen ilman sen suurempia suorituspaineita. Korkeasykkeinen liikunta on hyvä jättää viimeistään tässä vaiheessa ja raskaampi punttitreeni ei välttämättä ole enää hyväksi löystyviä liitoksia ajatellen. Löystyvät liitokset voivat aiheuttaa koviakin kipuja lantioon, jalkoihin ja alaselkään. Maha puolestaan saattaa kasvaessaan vaikeuttaa hengitystä. Toisaalta voit voida hienosti aina loppuun saakka. Niin tai näin, nauti isosta ihanasta mahapallostasi ja liiku voinnin mukaan.

Omat kokemukset

Olen pyrkinyt liikkumaan säännöllisesti vielä koko viimeisen kolmanneksen, mutta vauhti on hiljentynyt aikalailla automaattisesti matkan varrella. Maha on kyllä antanut heti merkkiä jos on tullut rehkittyä liikaa. Joka paikassa sanotaan aina, että rauhalliset pitkät kävelylenkit ovat hyviä. No, itselleni tuli hieman yllätyksenä, että juurikin kävely on ollut melkeimpä vaikeinta näin viimeisellä kolmanneksella. Ei niinkään liitoskipujen vaan kovan pistämisen vuoksi. Niinpä päivittäinen koirien ulkoilutus on mennyt tässä viime kuukausien aika melkoiseksi etanavauhdiksi ja maksimi lenkin pituus on 45 min. Salilla kuntoilu on tuntunut oikein mukavalle, kunhan muistaa ottaa sielläkin rauhallisesti. Tosin uuteen kotiin muutto keskeytti säännöllisen treenirytmini ja nyt viimeinen kuukausi salillakin on tullut käytyä vain harvakseltaan. Jonkun kerran yritin käydä venyttelemässä, mutta totesin, että se sai liitokseni ärtymään todella. Jumpille ei ole tullut mentyä, mutta jonkin verran olen tehnyt kotona zumbaa kevyesti ja mukaellen.

Nyt viimeisten päivien ja viikkojen ollessa käsillä sitä jo odottaa, että pian pääsee taas kunnolla treenaamaan. Jumpanvetoakin on jo hieman ikävä. Toisaalta onhan se vähän haikeaakin, että kohta tämä masupallo on pelkkä kaunis muisto. Mutta toisaalta, sehän tietää uuden ihmeellisen elämän alkua...

perjantai 24. kesäkuuta 2011

Raskaus ja liikunta, part 2


Liikunta raskauden toisella kolmanneksella

Aiemmin kirjoittelin liikunnasta raskauden ensimmäisellä kolmanneksella ja nyt on aika palata aiheeseen toisen kolmanneksen osalta. Ensimmäisellä kolmanneksella suurempia rajoitteita ei vielä ollut normaaliraskaudessa ja toinenkin kolmannes voi vielä monilla mennä aika normaalilla liikunnalla. Toisaalta keho alkaa nyt muuttumaan selvästi ja se voi tuoda mukanaan omia rajoitteita liikuntaan. Vauva ja sitä myötä maha alkavat kasvamaan nyt selvästi enemmän ja kehon painopiste muuttuu kasvavan mahan mukana. Tämä voi vaikuttaa mm. tasapainoon ja alaselkään. Löystyvät nivelet saattavat aiheuttaa myös alaselkävaivoja tai lantion alueen liitoskipuja. Vatsalihakset venyvät ja siirtyvät osittain syrjään kasvavan mahan tieltä. Suoria vatsalihaksia ei olekkaan enää järkevää harjoittaa tässä vaiheessa. Selällään tehtävät muut lihaskuntoliikkeet voivat myös käydä hankaliksi, koska kohtu voi painaa suuria verisuonia aiheuttaen huimauksen tai pyörtymisen tunnetta. Kohtua rutistavia liikkeitä, kuten voimakkaita kiertoja, tulee myös välttää. Kohtuullisen tehokasta liikuntaa voi vielä tuntemusten mukaan harrastaa niin sanotuista sykerajoistakaan ei vielä toisen kolmanneksen aikana tarvitse välittää. Tosin raskauden edetessä hyppyjä ja voimakasta hölskyttelyä aiheuttavat liikkeet tulee jättää pois. Harmittomat supistukset alkavat myös monella jo toisen kolmanneksen aikana. Ne eivät sinäänsä estä liikkumasta, mutta supistuksen aikana on hyvä rauhoittua siksi aikaa että supistus lakkaa. Lisäksi on hyvä seurata ettei liikunta lisää supistusten määrää eikä aiheuta kivuliaita supistuksia.

Kaiken kaikkiaan sanoisin, että liikunta toisella kolmanneksella on hyvin raskauskohtaista. Se voi olla raskautesi parasta aikaa, kun mahdollinen pahoinvointi on hellittänyt (suurimmalla osalla) ja tunnet olosi energiseksi. Jos vaivoja tai kipuja ei ole niin liikunta voi tuntua mahtavalta tässä vaiheessa. Toisilla liitos- ja selkäkivut, supistukset ym. vaivat voivat toisaalta vaikeuttaa liikuntaa jo selvästi. Tärkeintä onkin muistaa kuulostella omia tuntemuksia ja edetä niiden mukaan. 

Omat kokemukset

Itselläni raskauden toinen kolmannes oli juurikin energinen, tosin kovin väsynyt tai pahoinvoivahan en ollut missään vaiheessa. Liikkuminen tuntuikin pääsääntöisesti mukavalta, tosin muuttuva keho toi omia rajoitteitaan. Maha alkoi tulla pikkuhiljaa esiin ja sitä myötä keskivartalon treenaaminen väheni entisestään. Jumppia vedin viikolle 25 asti, mutta en ihan oireettomasti. Vaikka nautinkin zumbasta kovasti niin se alkoi käydä etenkin haastavaksi. Zumba on niin voimakkaasti keskivartaloa aktivoiva, että se aiheutti itselleni alavatsakipuja ja toisinaan supistuksiakin, joita alkoi tulla n. viikolta 20 asti. Joogassa ja pilateksessa alkoi sen  sijaan tulla vatsa tielle. Agilityssä spurttailua piti pikkuhiljaa rajoittaa ja ihan kävelykin aiheutti monesti vatsatuntemuksia. Tuntemuksista ja rajoitteista huolimatta tuosta ajasta jäi ihan positiiviset fiilikset liikkumisen suhteen, koska pystyin kuitenkin aktiivisesti liikkumaan ja olo oli muuten hyvä.

maanantai 30. toukokuuta 2011

Salilla masun kanssa


Vuoden alussa otin tavoitteeksi käydä viikottain salilla. Raskauden vuoksi päätiin kuitenkin vähän höllätä liikkumista, koska jumppien ohjauksessa tuli jo liikuntaa muutenkin niin paljon. Niinpä säännöllinen harjoittelu jäi. Nyt kun olen jäänyt pois töistä niin kuntosaliharjoittelu on saanut aivan uutta puhtia. Nyt kun saa liikkua vapaasti omien tuntemusten mukaan niin olenkin pyrkinyt käymään 2-3 kertaa viikossa salilla ja pari kertaa viikossa jumpalla. Lisäksi koirien kanssa tulee ulkoiltua ja pyöräilykin maistuu taas kevään tullen.

Loppuraskauden vuoksi kuntosalitreeni on puhtaasti kestovoiman harjoittelua kohtuullisilla painoilla. Laitteet ja liikkeet on valittu raskautta ja omia rajoitteita ajatellen. Vatsalihasliikkeet olen jättänyt tässä vaiheessa kokonaan pois. Tässä uusi kaksijakoinen ohjelmani:

1. päivä
Rintatyöntö laitteessa (chest press) 3x15
Vauhditon askelkyykky Smithissä 3x15/puoli
Rintasoutu taljassa 3x15
Rinta ristikkäistaljassa 3x15
Ojentajapunnerrus taljassa yhdellä kädellä 3x15
Vipunosto painoilla 3x15
Voimahiihtopotku käsipainolla 3x12

2. päivä
Ylätaljaveto laitteessa 3x15
Kyykky smithissä/yhden jalan jalkaprässi 3x15
Alataljasoutu 3x15
Pystypunnerrus tangolla 3x15
Etureisipenkki 3x15
Takareisipenkki 3x15
Hauiskääntö käsipainoilla 3x15

(3. päivä)
Tärkeimmät perusliikkeet molemmista ohjelmista

sunnuntai 8. toukokuuta 2011

Time of my life


Vähän reilu vuosi sitten, kun sain Zumba-ohjaaja "paperit" käteeni eli kävin B1-koulutuksen, en olisi uskonut millainen zumba-vuosi edessä on. Tässä kun yhtenä päivänä vedin tunnillani parhaita paloja vuoden varrelta ja mm. tuota "Time of my life" biisiä niin totesin mielessäni, että tämä on kyllä ollut melkoisen mahtavaa aikaa elämässäni. Siihen on mahtunut niin iloa kuin suruakin, mutta zumba on tuonut ehdottomasti lisää sitä iloa, väriä ja energiaa elämään. Parasta antia ovat olleet hymyt asiakkaiden kasvoilla ja palautteet heiltä.

Huhtikuussa 2010 kävin tuon ensimmäisen B1-koulutuksen ihanan Donna Giffenin johdolla. Siitä jo täysin hurahtaneena toukokuussa menin ja varasin paikkani vuoden 2010 ohjaaja conventioniin Orlandoon. Silloin olin varmasti muiden silmissä vähän kajahtanut, ehkä vähän omissakin silmissäni. Ennen tuota upeaa reissua tuli tilaisuus kouluttautua Suomessa ensimmäisten joukossa Zumba toning ja Aqua Zumba -ohjaajaksi, joten kävin nuo kaksi koulutusta heinäkuussa 2010. Upea Kelly Bullard jenkeistä oli silloin niitä pitämässä. Elokuussa sitten koittikin tuo mahtava reissu Orlandoon. Silloin ajattelin, että se on vähän niin kuin "once in a lifetime" -reissu, nyt ajattelen, että se on jokavuotinen "must"-reissu. :D Orlandossa pääsi kaikkien suurien zumba-starojen koulutuksiin ja tunneille, mikä oli todella inspiroivaa. Siellä täydensin ohjaaja-lisenssejäni Zumbatomic koulutuksella Gina Grantin kanssa ja B2-koulutus Tanya Beardsleyn kanssa, siinä kaksi todellista zumba-queeniä. Ja toki ZIN-dvd:n kuvaaminen itsensä Beton tunnilla oli kokemus. Sen jälkeen onkin sitten vaan zumbattu. Syksyllä 2010 aloitin ensimmäisenä Oulussa Aqua Zumba tunnit, mikä oli valtaisa menestys. Lisäksi aloitin myös toning-tunnit yhdellä salilla ja lasten zumbatomic-tunnit Kansalaisopistolla.

Näin on vuosi zumba-hulinaa takana, kesä on kohta edessä ja niin myös minun pakollinen zumba-lomani äitiysloman merkeissä. Valitettavasti Orlando jää tänä vuonna väliin, kun ihan viimeisillään ei sinne viitsi lähteä, mutta onneksi Suomi on entistäkin suuremmalla edustuksella siellä mukana, hullujen porukka vain kasvaa. ;) Vuosi tästä eteenpäin tulee olemaan entistä suurempaa hullunmyllyä ja odotan innolla tulevaa äitiyslomaa ja vauva-aikaa, mutta innolla odotan myös paluuta nimenomaan zumban pariin. En voisi kuvitellakkaan olevani pois zumbasta kokonaista vuotta vaikka muuten työelämä saakin olla jäähyllä. Ja sitten kun palaan, niin sitten zumbataan taas täysillä! Zumba ei ole villitys joka olisi laantumassa, se voi paremmin kuin koskaan ja niin voin minäkin!

lauantai 16. huhtikuuta 2011

Raskaus ja liikunta, part 1


Aktiiviliikkujalle raskaus herättää heti alkuun kysymyksen, kuinka saan liikkua raskaana ollessani? Itsekkin terveys- ja liikunta-alan ihmisenä jouduin tätä kysymään, moneen kertaan. Aiheesta kun liikkuu jos jonkinlaista ohjeistusta ja neuvolassakaan ei osata tarkkaan sanoa mitä saa tehdä ja kuinka pitkään. Jokainen raskaus onkin erilainen ja se mikä sopii toiselle ei välttämättä sovi toiselle. Kirjoitan tähän nyt sen, minkä olen eri lähteistä lukenut ja kuullut ja omat kokemukset, mutta tämä ei ole mitään tieteellistä faktaa ja ultimaattista totuutta. Käsittelen nyt ensimmäisen kolmanneksen aikaa ja kirjoittelen myöhemmistä vaiheista sitten lisää oman raskauden edetessä.

Raskauden ensimmäinen kolmannes

Vieläkin saa lukea, että raskaana olevalle paras liikuntamuoto on rauhallinen kävely. 9 kuukautta??!! No jaa, jos on harrastanut liikuntaa ennen raskautta, ei ole mitään syytä heittäytyä sohvalle seuraavaksi 9 kuukaudeksi, päinvastoin. Liikunnalla on todettu olevan paljon myönteisiä vaikutuksia sekä lapseen että äitiin, kuten myös itse raskauteen, synnytykseen ja siitä palautumiseen. On kuitenkin syytä huomata, että raskaus ei ole aika tehdä uusia suoritusennätyksiä tai aloittaa uusia lajeja. Eli jos liikuntaa ei ole tullut harrastettua paljoa aiemminkaan niin nyt on syytä aloittaa rauhallisesti mm. kävelyllä, pyöräilyllä, kevyellä lihaskuntoharjoittelulla sekä uinnilla ja muulla vesiliikunnalla. Aktiiviliikkuja voi harrastaa aika lailla samoja lajeja kuin ennenkin vielä ensimmäisellä kolmanneksella. Tietyt lajit pitää kuitenkin jättää jo alussa, kuten lajit joissa on kaatumisen vaara (laskettelu), iskujen ja potkujen vaara (kamppailulajit) ja laitesukellus.

Sykerajat mietityttävät myös jo usein alussa. On kuitenkin täysin turvallista harjoitella tuttuja lajeja normaalilla teholla eikä sykkeen nousua tarvitse varoa tässä vaiheessa raskautta. Lihaskuntoharjoittelussakaan ei vielä suurempia rajoitteita ole. Harjoittelussa kannattaa kuitenkin siirtyä pikkuhiljaa enempi kestovoimaharjoitteluun ja jättää ainakin maksimiharjoitukset väliin. Tässä vaiheessa saa tehdä vielä vatsalihaksia ja maata mahallaan niin kauan kuin se tuntuu hyvälle. Sikiö, kohtu ja maha ovat vielä niin pieniä, ettei ne ihan heti ole tiellä. Etenkin keskivartalon lihaskunnon ylläpito on tärkeää ajatellen myöhempää raskautta ja sen tuomia asentomuutoksia ja alaselkävaivoja.

Ensimmäisellä kolmanneksella voi siis aika huoletta liikkua normaalisti tuntemusten mukaan. Liikunnan estäviä tekijöitä voi olla kuitenkin verenvuoto, supistelut ja kivut ja näissä tapauksissa liikunnan soveltuvuus on tarkistettava neuvolasta tai lääkäriltä. Ensimmäinen kolmannes on myös usein pahoinvoinnin ja väsymyksen aikaa, jotka voivat olla rajoittava tekijä liikkumiselle. Pieni liikunta voi tehdä jopa hyvää pahoinvoinnista kärsivälle, mutta jos keho vaatii lepoa niin sitten on turha taistella vastaan.


Omat kokemukset

Minulle raskauden eka kolmannes oli yllättävän helppoa aikaa. Pientä ajoittaista ällötystä lukuunottamatta voin mainiosti ja pystyin liikkumaan lähes normaalisti. Pyrin kuitenkin hieman kontrolloimaan liikunnan määrää ja karsimaan ylimääräistä liikkumista, koska työni puolesta liikuntaa tulee varsin runsaasti. Niinpä esim. kuntosaliharjoittelu ja pyöräily jäivät lähes tyystin. Zumba, pilates ja jooga onnistuivat kaikki, mitä nyt pienet kohdun kasvukivut joskus huomauttivat muuttuvasta olomuodosta. Maha ei vielä suuremmin näkynyt (toki sen itse huomasi ja kilojakin ehti jo kertyä 4-5 kg), mutta pikkuhiljaa mahallaan oleminen ja jotkut vatsalihasliikkeet ja kierrot alkoivat tuntua epämukavilta. Myös zumbassa rupesin vähentämään isoja vartalon rynkytyksiä ja sheikkauksia. Koko ajanhan sitä tulee kuunneltua kehon jokaista pientä tuntemusta, varsinkin epävarman alkuraskauden aikaan. Liikunta tuntui kuitenkin kaiken kaikkiaan todella hyvältä ja antoi paljon hyvää mieltä ja oloa aina tuntien jälkeenkin.

perjantai 15. huhtikuuta 2011

Uuden elämän alku


Kevät on ihanaa aikaa, aurinko lämmittää ja luonto herää pikkuhiljaa eloon. Uutta elämää kasvatellaan täälläkin ja kaikki on uutta ja ihmeellistä. Esikoisen odotus on siis täällä käynnissä ja puolessa välissä raskautta ollaan. Kaikki on sujunut vähän hämmentävänkin hyvin. Missä on se kamala raskauspahoinvointi? Missä on se väsymys ja itkuherkkyys? Täällä on eletty suhteellisen normaalia elämää ja vointi on ollut lähes loistava. Eli alkuraskaudesta selvittiin vähällä, mutta kovin on edessä. Nyt maha kasvaa hurjaa vauhtia, keho muuttuu ja muovautuu. Viikko kerrallaan mennään kroppaa kuunnellen ja yritetään sopeutua uuteen muuttuvaan ulkomuotoon.

Raskaus- tai vauvablogia tästä ei tule, mutta ajattelin hieman kirjoitella liikunnasta ja raskaudesta jatkossa. Asia, josta tuntuu olevan jos jonkinlaista mielipidettä ja itsekkin olen liikunnallisessa ammatissani joutunut näitä tosissaan pohtimaan. Palaan aiheeseen myöhemmin, mutta nyt on aika lähteä aurinkoiseen kevääseen ulkoilemaan ja sitten zumbaamaan eli liikunta jatkuu täällä edelleen. :)

keskiviikko 16. helmikuuta 2011

Pure cold!


Kylymä! Niin kuin oululaiset sannoo.
Mitä sitä voi tällaisilla paukkupakkasilla tehdä, koirillakin jäätyy tassut pihalla ja pyörä hyytyy hankeen. Ei taida olla hiihtäjienkään unelmasää vaikka aurinko paistaakin jo komeasti taivaalta. No, yksi vaihtoehto on ottaa oululaisista sisseistä mallia ja heittää pienet zumbat lämpimikseen hyisessä tuiskussa ja viimassa. Kyseessähän oli uuden Oulun tapahtuma torilla parin viikon takaa, jossa minä ohjaajakolleegani kanssa vedimme palelevalle yleisölle zumbaa. Sen jälkeen kyllä hiki virtasi ja hauskaa oli!

Jos nyt kuitenkin zumbaaminen tai muu liikunta maistuu paremmin sisätiloissa niin nythän on parasta aikaa käydä harrastamassa. Ulkona kun ei tarkene ja tammikuun ruuhkahuippu saleilla on hellittänyt, joten tilaa on. Nyt on aika ottaa energiaa kevätauringosta ja todella tavoitella sitä kesäkuntoa. Kannattaa pitää niistä uuden vuoden lupauksista kiinni vielä helmikuussakin ja maalis ja huhti ja ja ja.

Energiaa ja intoa treeneihin!
Toivotteleepi nuhanenä sängyn pohjalta

sunnuntai 2. tammikuuta 2011

Uuden vuoden startti


Oi voi, mitä blogille onkaan syksyn aikana tapahtunut! Sille on käynyt kuten monien liikuntaharrastukselle; syksyllä intoa täynnä ja lopahtaa täysin vuoden loppuun mennessä. Joulukinkkujen (tai kalkkunoiden) ja löhöpäivien jälkeen uusi vuosi on mitä loistavinta aikaa aloittaa harrastukset uudestaan uudella innolla, tästä se taas lähtee!

Mutta miten välttyä niiltä karikoilta ja repsahduksilta, oli kyseessä sitten liikunnan uudelleen aloittaminen tai painon pudottaminen? It's a plan! Aseta tavoite ja suunnitelma kuinka siihen päästään. Ilman tavotteita ja suunnitelmia päädytään monesti metsään ja rytinällä. Intoa pursuten jumpilla käydään yhtäkkiä 6 kertaa viikossa, paikat kipeytyy ja rasittuu, jonka jälkeen mitään ei voi tehdä ja kaikki lopahtaa tammikuun loppuun mennessä. Tai kinkunsulatus aloitetaan kamalalla kaalisoppadietillä, paino tippuu tai paremminkin nesteet ja lihakset lähtevät. Dietin loputtua elimistö alkaa ottamaan menetetyt kalorit takaisin ennätysvauhtia ja menetyt lihakset korvautuvat rasvalla, jolloin ollaan lähtötilannetta pahemmassa jamassa.

Oli siis kyse laihdutuksesta tai liikunnan aloittamisesta, aloita suunnitelmallisesti ja maltillisesti. Ole realistinen tavoitteissa, jolloin ne ovat myös saavutettavissa. Näin myös motivaatio pysyy yllä ja huomaat että kaikesta ei tarvitse luopua saavuttaakseen tavoitteensa.  Jos tuntuu että tarvitset apua, ota yhteyttä personal traineriin joka tekee suunnitelmat puolestasi ja ohjaa järkevällä tavalla kohti tavoitteita.


Mutta mitä kuuluu Pure energyn kulisseihin, kun ei blogin kirjoittelua ainakaan? 

Syksy on ollut tyypilliseen tapaan jumppatäyteinen, poikkeuksena zumbaa zumbaa enemmän zumbaa. Eli zumbattu on vähän joka muodossa, toningia, aquaa, lasten zumbaa... Ja ihanaa on edelleen, ei voi sanoa että kyllästyttäisi. Loppuvuosi onkin mennyt nyt sairastellessa heti kun oli vähän vapaata tiedossa, näinhän se aina menee. Kevätkausi alkaa aika samaan tapaan kuin syksykin kunhan tästä tokenen. Itselleni tein kyllä pienen uuden vuoden lupauksen, nimittäin salitreeniin on saatava säännöllisyyttä. Viime keväänä kirjoittelin salitreenin aloittamisesta ja pakko myöntää, että silloin se vähän jäi. Syksyllä olen ollut innokkaampi ja tehnyt vähän erilaisella ohjelmalla, mutta muun jumppaamisen lomassa sekin on jäänyt liian satunnaiseksi. Nyt todella yritän löytää aikaa käydä sen 1-2 kertaa viikossa myös salilla, ihan jo noita rikkonaisia polviakin kuntouttaakseni. Ohjelmani on ollut kesto- ja perusvoima sekoitus. Tämä ohjelma on räätälöity huomioiden muu liikunta ja polvivammat, joten siksi keskivartalotreeniä ei ole lainkaan, jalkaliikkeet ovat sovellettuja ja ohjelma on mahdollisimman kompakti.

KT:n saliohjelma

  1. Jalkaprässi 3x15
  2. Penkkipunnerrus 1x12-15 2x10
  3. Avustettu leuanveto 1x12 2x10
  4. Etureisipenkki 2-3x15
  5. Yhden jalan minikyykyt 2-3x15
  6. Kulmasoutu tangolla 2-3x12-10
  7. Pystysoutu 2-3x12-10
  8. Ranskalainen punnerrus istuen kahvakuulalla 2-3x12-10
  9. (Hauiskääntö käsipainoilla 2-3x12-10)

Uudella innolla siis uuteen vuoteen ja salille mars!